Katanpään linnakesaaren historiaa
Katanpäätän saarta käytettiin sotasatamana 1800-luvulla. Katanpään sijainti oli strategisesti merkittävä, koska sieltä pystyttiin valvomaan kaikkia kolmea Saaristomeren halki kulkevaa rannikkoväylää. Se on toiminut myös vankilasaarena.
1910-luvulla, tsaari Nikolai II:n aikana, rakennettin Katanpään linnake, joka oli pohjoisin osa Pietari Suuren rakennuttamaa Itämeren suurinta linnoitusketjua. Se onkin parhaiten alkuperäisessä asussaan säilynyt alue. Saarella on säilynyt tykkien ja muun rakennuskannan ohella viimeinen tiedossa oleva Tsaarin aikainen puinen vesitorni, jonka 60 metriä syvästä porakaivosta johdettiin vesi kasarmialueen saunalle.
1980-luvun puolivälissä puolustusvoimat teki Katanpäässä mittavia kunnostustöitä vanhoille rakennuksille. Linnoitukset on suojeltu muinaismuistolailla ja niillä on liikuttava varoen – sekä kävijän oman turvallisuuden että linnoituslaitteiden säilymisen vuoksi.
Vaikka Katanpäällä ei enää ole sotilaallista merkitystä, se on kulttuurihistoriallisesti arvokas nähtävyys, jota veneilijät osaavat arvostaa. Saaresta on tullut lomailijoiden suosima kohde, jossa käy vuosittain tuhansia vierailijoita.
Katanpää on vuonna 2011 perustetun Selkämeren kansallispuiston eteläisin käyntikohde.
